Nyt raivostuttaa. Paljon. Monet asiat.
Ensinnäkin viimeöinen. Mulla on nykyään kauheesti vaikeuksia saada unenpäästä kiinni nälän tai syömisestä johtuvan "kivun" takia ja viimekin yönä meni puoli yhteen, kunnes nukahdin. No, onnellisesti herään 01:40 siihen, kun naapurissa örveltää joku hemmetin teinilauma! Yritin ikkunasta bongailla, mutta kuulin vain äänet, naapurin nainen raivoaa trampoliinilla hyppiville teineille ... No, mun vainoharhaisuus nousi kymppiin ja kävin tsekkaamassa onko pyörä paikalla. Olihan se, eikun vaan leipä ja lehti mukaan ja takas yrittämään nukkumista.
Aamu kuudelta heräsin sitten uudestaan jonkun pojan huutoihin meidän takapihalta "tuu alaaas..." oliko vajan päällä kivaa, kenties?
Toiseksi raivostuttaa mun oma angstaaminen siitä, että oon läski ja kaikkea. Tänäänkin söin ranskalaisia ja pihvin hyvällä omallatunnolla lounaaksi, jälkiruuaksi karkkia, poljin yht 20km poikaystävälle masentumaan vähän lisää ja iltapalaksi söin ruisleivän jonka päällä oli pihvinpalanen, toisen ivipaleen ruisleipää, vaalean leivän ja jogurttia müslillä. Ai niin, myös pala äidin omenapiirakkaa teki gutaa. Ja mitä mä teen? Tunnen itseni niin maailman läskimmäksi lehmäksi kuin olla ja voi! Mieli huutaa läskiä taukoamatta. Ei olisi pitänyt käydä puntarilla, ei olis laihdutusajatukset heränneet... Päiväpaino 55,8 mitä ihmettä? Ei voi olla noin vähän...
Huomenna onkin paastopäivä, ei laihdutuksen vaan syntymäpäivien takia! Mä täytän 18! Lauantaina tosiaan vietän synttäreitä perheen kesken, käyn luultavasti ostamassa ystävälleni (jolla on syntymäpäivät 6. päivä ♥) lahjan ja illalla sitten poikaystävän bändin keikalle kunnalle!
Ja, blogin teema ei ole
